Istun ultrattavana. Ulkona on kaunis elokuu, mutta Naistenklinikan alimmaisen kerroksen ikkunat on kaihtimilla suljettu. Odotan pelokkaana mitä ultraava lääkäri seuraavaksi sanoo. Muistissa on vielä liiankin hyvin kaksi keskenmenoa, joista toinen havaittiin ultrassa.
Nainen ultraa keskittyneesti, etsii, etsii kunnes käsi pysähtyy. Tuijotan ruutua.
— Tilanne on nyt sitten tämä, lääkäri sanoo hymyillen.
Näen ruudulla kaksi sikiötä ja sydän pomppaa. Kaksi. Pelko ei häviä mielestä, vaan sinne tulvii kymmeniä kysymyksiä, joista miten me selvitään, toistuu. Tunnistan hämmennyksen lomasta myös suurta iloa kunnes se nopeasti katoaa taas kysymystulvan alle.
Katson miestäni.
— Lucky, hän toteaa ja hymyilee.
Lääkäri poistuu huoneesta jättäen meidät hetkeksi käsittelemään asiaa. Sydän lyö edelleen nopeasti. Tämä on hetki jonka tulen muistamaan ikuisesti.
Jokaisella kaksosäidillä ja -isällä on oma tarinansa siitä, kuinka he ensimmäistä kertaa kuulivat kohdussa kasvavista tuplista. Monet tuntevat heti itsensä hyvin onnekkaaksi, suurin osa on kuitenkin aluksi yllättyneitä tai jopa järkyttyneitä. Niillekin joilla on kaksosia suvussa tai perheessä asia tulee usein yllätyksenä. Ei sitä osaa odottaa kuin yhtä.
Oma järkytys kesti muutaman viikon. Katselin ultrakuvia ja ihmettelin tätä käännettä. Yritin rauhoittua ajatukseen, että elämä kantaa tämänkin asian. Mies oli nopeammin asian kanssa sinut, tai niin hän ainakin väitti. Hän itse asiassa oli jo nuoruudesta asti toivonut kaksosia.
Kun ajatukseen kahdesta kasvavasta sikiöstä sisällään tottui, en osannut enää ajatella miltä tuntuisi vain yksi.
Vastasyntyneet. Kuva: siljamarjatta
Annattuaan meille hetken aikaa hengittää, lääkäri palasi ultraamaan. Samalla hän selitti:
— Kaikki kaksosraskaudet luetaan riskiraskauksiksi.
Meille oli sattunut kuitenkin niistä vähiten riskejä sisältävä, sillä lapsilla oli omat sikiöpussit ja istukat. Kävelin kaikesta huolimatta omin jaloin pois Naikkarilta. Bussipysäkiltä soitin ensimmäisenä äidilleni ja pyysin häntä istumaan alas.
— Siellä on kaksoset, hän totesi ennen kuin ehdin muuta sanoa.
Pala nousi kurkkuun ja silmät kostuivat. Onnesta.
Tuplat ja kuitti 